Täällä makaa harvinaisen väsynyt koira jaloissa! Vietimme juhannuksen mökillämme saaressa, jossa Kide juoksenteli ja ui aamusta iltaan. Kide pääsi nyt ensimmäistä kertaa veneen kyytiin. Se oli veneessä ihan rauhassa, eikä yrittänyt pyydystää pisaroita kuten Nita aikoinaan.

Oli oikein piristävää lukea uusimmasta tolleri-lehdestä Herra Pavun kuulumisia! :) Sai vinkkejä tai oikeastaan muistutusta siihen, miten murkkuikäisen koiran kanssa voi toimia sen pelleillessä. Meillä sujuivat noudot yhdessä vaiheessa jo melko kivasti, mutta nykyään Kide melkein aina lyö treenit leikiksi. Yhtenä päivänä tehtiin vesinoutoja ja heitin damin lähellä olevan saaren rantaveteen. Kide ui hyvin damille, otti sen suuhun ja jatkoi matkaa saareen. Siellä se sitten juoksi dami suussa pitkin rantaviivaa... Yritin sitä aikani huudella ilman mitään vaikutusta ja lopulta lähdin kävelemään pois rannasta. Kun Kide ei tähänkään reagoinut, niin aloin "leikkimään" toisella damilla. Siinä vaiheessa Kide tuli luokse, mutta ilman damia. Lähetin sen uudelleen hakemaan saareen jättämänsä damin, kun en sitä itse sieltä voinut hakea. Tällä kertaa Kide ui hienosta saareen ja ihan pienen kunniakierroksen jälkeen ui takaisin rantaan ja toi damin minulle. Nyt ei sitten vähään aikaan treenata vesinoutoja saarten läheisyydessä... Muutenkin ollaan nyt tehty tosi helppoja harjoituksia, jotta ollaan saatu niitä onnistumisiakin. On Kidessä paljon hyvääkin. Tykkään siitä, että se työskentelee ihan hiljaa, ei karkaa noutoihin, mutta noutaa kuitenkin tosi innokkaasti ja vauhdilla. Pitää nyt vaan antaa sille aikaa!