Uusi vuosi vaihtui ja raketit paukkuivat. Kide ei välittänyt raketeista oikeastaan mitään, nukkui vaan sisällä tyytyväisenä. Ulkona kun käytiin, niin hieman meni korvat luimuun kun naapurissa ammuttiin raketteja. Ihana pikkukoira!! Tuota osaa arvostaa kun on omistanut paukkuaran koiran! Nitan kanssa uudet vuodet ja venetsialaiset olivat täyttä tuskaa, kun se raukka pelkäsi raketteja tosi paljon.

Viime vuonna tapahtui paljon, sekä ikäviä että kivoja asioita. Vuoden alusta palattiin Nitan kanssa agilityn pariin muutaman kuukauden tauon jälkeen. Yhdet kisatkin ehdittiin keväällä käydä ja kesälle oli paljon suunnitelmia. Kaikki jäi kuitenkin Nitan osalta kesken, kun se yhtäkkisen halvauksen johdosta kuoli kesäkuun alussa. Aluksi tuntui, ettei meille ikinä tule uutta koiraa kun oli vaan niin kova ikävä Nitaa. Syksyllä mieli kuitenkin muuttui ja Kide muutti meille marraskuussa. Kide on täyttänyt paikkansa ihan loistavasti. Sitä ei voi missään asioissa edes verrata Nitaan, on se niin erilainen koira. Kidessä on huomattavasti enemmän luonnetta ja kovuutta kuin Nitassa oli. Nita tulee varmasti aina olemaan elämäni koira, mutta kyllä tuo pikkuinenkin on silti niin tärkeä ja rakas! (vaikka välillä meneekin hermot sen toilailuihin...)

Onnellista Uutta Vuotta 2010!