Kide on tosi aktiivinen koira, kuten kunnon tollerin kuuluukin. Se tekee mielellään kaikkea ja kun aletaan treenaamaan niin se on tosissaan mukana hommassa. Kiden tarmoa puretaan pitkillä metsälenkeillä, tokoilulla ja nome-harjoituksilla. Olenkin monesti miettinyt, että mitähän siitä olisi seurannut jos Kide olisi päätynyt vähemmän aktiiviseen kotiin... Yleensä teemme 4-5 pitkää metsälenkkiä viikossa, remmilenkit ovat vielä olleet melko lyhyitä. Tokoa otetaan lähes päivittäin, välillä ihan lyhyitä harjoituksia. Toko sujuu tällä hetkellä tosi hyvin ja teinkin nyt päätöksen, että pentukouluun meidän ei ole enää mitään järkeä mennä. Kide on taidoiltaan huomattavasti edellä muita, joten pentukoulu ei meille oikein mitään enää tarjoa. Ensi viikolla siirrytään perustokoryhmään. Mielessä kävi kilpailemaan tähtäävien ryhmä, mutta siinä on "vaatimuksena" että aikoo tälle vuodelle startata kisoissa. Kide on kuitenkin niin nuori, että tarvitaan vielä paljon varmuutta ennen kisaamista. Hyppyä en ole opettanut ollenkaan Kidelle ja muutkin liikkeet vaativat vielä säännöllistä palkkausta. Damitreenit sujuvat myös ihan kivasti. Olen tehnyt vielä melko helppoja harjoituksia Kidelle, jotta se saa varmuutta damin käsittelyyn. Kide ei kuumu lainkaan, mutta tekee töitä innokkaasti. Harjoituksen alussa 1-2 ensimmäistä noutoa menevät aina vähän niin ja näin... Kide juoksee täysillä damille, meinaa lähteä palautukseen, mutta lähteekin juoksemaan kunniakierroksia damin kanssa. Hetken kuluttua tuo kyllä damin nätisti käteen. Näiden ensimmäisten riehumisten jälkeen se sitten toimii nätisti. Ajattelin seuraavaksi kokeilla, että tekisin sille kantamisharjoitusta ennen noutoja jos se dami ei sitten enää olisi niin yli-ihana. Mutta on se vaan niin kiva harrastaa koiran kanssa, joka on aina innokkasti mukana hommassa kuin hommassa!